Rhodoksen terveiset

Marmarikselta pääsee katamariinillä Rhodokselle tunnissa.Laivalipun hinta oli n.44€ (jos tilaa marmarisinfo.com) ja Aurinkomatkoilla oli 58€. Kannattaa vaan katsoa säätiedotus,että ei ole liian myrskyinen merenkäynti, meillä nimittäin sattui 20 m/s tuulen voimakkuus. Sen tietää, että monet tulevat merisairaiksi. Matka kestikin huomattavasti pitempään ja lähtökin viivästyi 45 min. Tulomatka oli onneksi tyyni, muuten olisimme varmasti jääneet yöksi Rhodokselle.

Rhodoksella oli hyvin lämmin ja aurinkoinen sää kuten yleensä. Muutaman tunnin aikana kävimme vanhassa kaupungissa kiertelemässä nähtävyyksiä ja aistimassa kreikkalaista tunnelmaa. Edellisen kerran olen käynyt siellä joskus nuorena eli 20v sitten. Hintataso on noussut eurojen myötä, ihmettelen kyllä miten paikalliset sieltä voivat mitään ostaa tai sitten paikka on vain tarkoitettu turisteille.

Satamasta lähdetään oikealle kävellen, josta näkee heti vanhan kaupungin muurit. Useammasta kohtaa pääsee sitten sisälle. Kadut ovat mukulakiveä, joten haasteellista esim. vaunuilla tai liikuntaesteisille liikkua. Osa kaduista oli tasaisempaa. Vanhan kaupungin ihan päässä oli sitten oikeita liikkeitä, pankkiautomaatteja, pankkeja, ravintoloita jne. Aikaa ei sitten jäänyt niin siellä tutkimiseen, ja siestan aikaan suurin osa liikkeistä olikin kiinni. Nahkaliikkeitä oli siellä täällä. Muistan kuinka nuorena ostin nahkaisen satulalaukun itselleni Rhodokselta. Harmi, että en ole sitä säilyttänyt. Tässäkin kaupassa on laukkuja, kenkiä ja vaikka mitä nahkaisena myynnissä.

Vanhan kaupungin päässä on siis ihan normi liikkeitä, ja sieltä sitten Starbucksista haimme ihanat kylmät kahvijäätelöt. Hintataso kahveissa oli Suomen tasoa,leivokset jonkin verran halvempia. Restaurointitöitä oli monessa kohtaa työn alla Vanhassa kaupungissa, kylteissä oli EU:n tukemat logot.

Olisiko hienoa, jos meilläkin kasvaisi appelsiinipuita katujen varsilla? Mielenkiintoinen päivä oli Rhodoksella. Taksilla pääsi esim. lähirannoille Lindokseen tai muualle. Ja näitä pesusieniä jaksan käydä hypistelemässä, vaikka en niitä kotiin tuonutkaan.

Matkajuttua Dublinista

I

Matka lentokentältä Dublinin keskustaan kestää n. 20 min. Voin suositella tätä keskustan The North Star -hotellia (4-tähteä), joka on vastapäätä rautatieasema (Conolly Railway Station) ja kulman takana bussiasemaa (Busarus). Hotelli sijaitsee Irlannin talousasioiden keskuksessa, siis suhteellisen rauhallista aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Kävellen keskustaan 10 minuuttia O´Connel Streetille.

Pääkadun maamerkki on tuossa alhaalla oleva  taivaisiin kohoava taideteos. Tämän vieressä on Penneys-liike ja pääposti.

 

 

 

Hotellissa oli oma ravintola McGettigans, jossa on irlantilainen keittiö, joka käyttää lähiruokaa. Ravintolan seinällä oli ruokaohje pekonin valmitukseen.

 Pubeja ehdittiin kiertää useampikin, kun niissä on tarjolla myös hyvää ruokaa. Fish ja ships oli yhden iltapäivän ateria. Näitähän on myös Englannissa tarjolla. Soodaleipään ihastuin matkalla, sitä voisi kokeilla leipoa myös kotona. Tumma olut Guinnessia joudaan viisi miljoonaa litraa päivässä; näytti maistuvan ihan nuorista vaariin. Pubissa on kantapaikkoja vanhoille gentelmanneille, istuivat siellä kraka kaulassa puku päällä. Tämä The Cale pub oli hotellin ihan lähellä. Sen vieressä oli myös parempi ruokaravintola, jossa oli samat kokit. Calen sisustus oli tumma, kulunut ja seinillä oli muistoja kehyksissä mm. amerikasta.

 Irlannin kansallispäivää (vrt. meillä itsenäisyyspäivä) Pyhän Patrickin (maan suojeluspyhimys) päivää vietetään 17.3., ja sen vuoksi se vielä näkyi katukuvassa. Joka puolella oli vihreitä hattujaja rekvisiittaa sekä apilan kuvia. Kauppojen sisustuksessa näkyi myös tämä St Patrick´s day. Apila kuvastaa Pyhän Patrickin irlantilaisille kristinuskon kolminaisuusopin havainnollistamista apilan avulla.

 

 

Näkemistä Duplinissa sanotaan olevan sopivasti, ettei siis liikaa. Hintataso on kuitenkin paljon alhaisempi kuin Suomessa. Ihmiset syövät paljon ulkona ja istuvat iltaa pubeissa ystävien kanssa

 

Onpas valoa ja kuulumisia Irlannista

Tänään on aurinko kyllä paistanut taivaan täydeltä. Kotona näkyy kaikki pölyhiukkaset ja sormenjäljet oikein autuaallisesti:) Olin Irlannissa käymässä ja siellä oli kevät pitkällä,ruoho vihreää ja lehdet avautumassa puissa.Kevätkukkasia myös näkyy monin paikoin.Lampaita näkyy vuorilla.Ovat hauskan näköisiä mustine takamuksineen ja kasvoineen,kun muuten ovat valkoisia.

Kotona on muutama viherkasvi odottamassa mullan vaihtoa, ja osan olen jo vaihtanut muovisiin, kun en saa niitä menestymään valon puutteen vuoksi.

Dublinissa shoppailijalle löytyy edullisen hintatason vuoksi kauppoja. Penneys on sama kuin Primark Lontoossa, ja hintataso on edullinen.Penneys on Dublinissa ihan pääkadulla pääpostin vieressä. Hintataso on n. 1-15€ paidoista, housuista ja hameista. Mekot ja takit ovat n. 20-25€. Vaatteet ovat hyvälaatuisia, ja värit säilyvät pesussa. Sukkia lähti myös kolme pakettia mukaan 3,50€ /5 kpl. Itselle ostin mm. tämän valkoisen neuletakin, jossa oli söötit napit. Suvun pienille tuli iso kassi kesävaatteita ja 7 v. kummityttöä unohtamatta.

Ruoka ja juoma on halpaa ravintoloissa/pubeissa.Ihmiset näyttävät viettävän paljon aikaa pubeissa syöden,seurustellen ja juoden olutta. Guiness on tummaa irlantilaista olutta, jota mainostettiin joka puolella. Myös Irlanti on tunnettu viskistä.

Belfastissa voin suositella käyntiä Titanicin museossa www.titanicbelfast.com

65000 ihmistä työllistyi 1900 luvun alussa laivan rakentamiseen.He saivat pitää viikon kesäloman ja kaksi päivää joulun aikaan.Laivaan hankittiin 45 000kpl kankaisia ruokaliinoja. Museon rakennus on jo upea päällepäin, erikoinen hopean värinen kompleksi.

Irlannissa on myös esim. Butlersin ihanaa suklaata eri muodoissa. Ostin varsin kokeilumielessä tätä suklaakaakaohässäkkää, ja hyvää oli. Suklaapala sekoitetaan lämimään maitoon, päälle voi laittaa kermavaahtoa tai kahvia lorauttaa sekaan.

                                         Tämmöistä tiistaita tänne! Kivaa iltaa!

Lontoon kuulumisia

Finnairin suoralla lennolla pyrähdettiin tänne Lontooseen. Sää on ollut pientä sadetta ja n.17 lämmintä.ASumme ihan Paddingtonin aseman lähellä.Täältä kulkeminen keskustaan on helppoa.Metro on ollut käytössä joka päivä,tänään kenties bussilla vaihteeksi.Edeltäkäsin on tilattu liput Mamma Mian musikaaliin,Harry Potterin kulisseja katsomaan,vahakabinettiin ja London Eyeen. Silti joka paikkaan saa jonottaa.

Eilen London Eye oli n.puoli tuntia kestävä ja silmiä hivelevä kokemus illalla Lontoon yllä.28 ihmistä oli lasikapselin sisällä, ISO kaupunki ja upeat valaistukset.

Osa päivästä meni eilen Victoria's Secret:ssä.Uskomaton upea naisten alusasukauppa.Myyjät mittasivat kokosi,sain tietoa millaiselle liivien tjlee näyttää ja istua päällesi.Mukaamme lähti liivit kaikille.Hinnat olivat 40-50£.Housuja sai 3kpl 27£ ja kosmetiikkaa 5kpl 30£.Hajuvedet olivat n.38£/kpl.Tuotteet pakataan paperikasseihin ja vaaleanpunaiseen silkkipaperiin.Kauppa luo mielikuvia,ja naiset saavat tuntea olevansa paratiisissa.Kannattaa käydä!

Tänään suuntana Primark,toinen ostajanparatiisi.Pikapyrähdyksellä tähän kauppaan toissapäivänä päätimme varata aamupäivän shoppailuun.Tuotteita on monessa kerroksessa ja valikoima on valtava.Hinnat ovat halvat:laukku 10£,talvitakki 28£,paitoja 5-10£,juhlakenkiä 10£.Jokapuolella kaupunkia näkee Primarketin paperikasseja.

Syäminen on ravintoloissa edullista.Fish ja Chips annoksia katuravintoloista saa 5£ja ravintolassa 10£.Ruoka ei ole maustettua, mutta hyvää muuten. Tuoretta!Kaupoissa hyvä valikoima erilaisia salaatteja,hedelmäannoksia,wrappeja yms.Kahviloissa trendeinä luomu,ekologisuus,erilaisuus.

Kuvia tulossa,kun palaan kotiin. Nyt menoksi!

Vaatekaapin täydennystä

Kävin Kokkolassa kesäloman loppupäivinä. Halusin käydä katsomassa vanhaa kaupunkia, otin mukaani rantatarvikkeetkin. No perille päästyäni alkoi sitten sataa ja ukkostaa. Siispä pikareissu vanhaan kaupunkiin ja sitten ostoksille. Antiikkiliikkeessä oli hyvä palvelu ja edulliset hinnat. Zinna sisustusliike möi paljon Lexingtonin tuotteita, mutta sattui harmikseni juuri silloin olevan kiinni, enkä sitten jäänyt odottamaan myyjän paluuta.

Kokkolassa on paljon pieniä kivoja liikkeitä. Benettonin liikkeessä oli loput kesävaatteet puoleen hintaan. Kokoja vain oli joko oikein pieniä tai sitten isoja. Mutta löysyin kuitenkin pari trikoopaitaa ja huivin. Näitä on kiva pitää neuleen alla tai ilman.

Espritin syysuutta raidallinen paitis.



Lindexin neule kesän alerekistä.



Apinaherrat saavat luvan pitää viikon työvaatteita esillä. Ei tarvitse aamulla miettiä mitä päälle laittaa.

Turkin matkakuulumisia Alanyasta

Alanya on ihastuttava lomakohde, neljäs kerta oli itsellä siellä. Olimme nyt Kleopatra-rannan puolella tällä kertaa. Vertailua kumpi on parempi itäinen vai tämä, niin molemmat yhtä hyviä.

Kale-kukkula

Sää on näin alkukesästä vielä siedettävä suomalaisiholle. Tuli kyllä todettua, että öljy ei riitä suojakertoimeksi rannalla. Olkapäät kärähti. Hotelli oli Babaoglu *** (huoneistohotelli). Kulunut, mutta lähellä kaikkea: ranta kivenheiton päässä ja myös pääkaduista Atatyrk ja 24 h-kadut. Itse kokkailtiin jotain, hotellin ravintola ei nyt kovin erikoinen ollut. Halvemmaksi tulee, jos ei ihan joka päivä syö kaksi kertaa ravintolassa.

Kebabit ovat naudasta tai kanasta, osa ravintoloista tekee itse alusta loppuun osa ei. Kebabrullien hinnat olivat n. 4-10 liiraa. Yleensä n. 7 liiraa keskustassa.

Ruoka on hyvää, ihania vihanneksia (tuoretta), liha on hyvää ja jälkkärit ihastuttavia. Usein meille tuotiin ruoan jälkeen vesimelonia, jos ei ottanut muutakuin pääruoan tai sitä rullakebabbia. Palvelu on Alanyassa erittäin ansioitunutta.

Vaatteet, laukut ja kengät ovat basaareissa ja kaupoissa edullisia. Aitojahan ne eivät ole katukaupoissa, mutta laatu on hyvää. Ostimme nahkasandaalit molemmille, ja aivan uskomattoman hyvä jalassa. Suosittelen nahkaisten kenkien ostamista muille Turkista. Sandaalit olivat n. 25-28€. Liiran kurssi oli 2,50. Eli turistien eduksi tällä kertaa. Lasten vaatteita lähti kassillinen, näitä kun ei voi vastustaa. Kaupoissa 24 h:n kadulla on halpoja ja aivan ihania kauppoja. Hinnat superhalvat. Rantakadulla on Rodin Hood ja Waikiki myös hyviä kauppoja. Alin kuva on LC Waikikin (http://www.lcwaikiki.com/) alesta ostettu trikoopaitis. Tykkäsin sen selän leikkauksesta (hinta 4€, oli kerta alessa).

Tuliaisina lähti vaatteita, kenkiä, lompakoita ja omenateetä. Omenatee on mielestäni parasta niissä läpinäkyvissä pusseissa. Vihreä tee ei ole niin makeaa kuin punainen omenatee. Turkkihan on kuuluisa teen valmistajana. Kotiin lähti myös ihan tavallista mustaa pussiteetä, vaikka vihreään teehen olen nykyisin enemmän kallistunut sen terveellisyyden vuoksi.

Kleopatra rannan vasemmassa reunassa on Tippukiviluola. Pääsymaksu tänne on 4,5 liiraa. Luola ei ole iso, mutta kokemisen arvoinen.

Retkellä  tällä kertaa kävimme vuoristossa. Ajoimme viiden hengen ryhmässä + kolme opasta 2000 metrin korkeuteen Taurus-vuoristoon. Paikka oli aivan henkeä salpaava: maisemat sellaiset, että henkeä sai vetää. Itselle avautui ihan erilainen Alanya. Vuoristossa kasvoi persikka-, kirsikka- ja saksanpähkinäpuita. Maku oli kirsikoissa suoraan puusta ihan taivallinen. Saaristotee kasvoi myös siellä ja mitä kaikkea muuta sitruunaa, appelsiinia jne.

Perheessä saimme käydä myös vierailulla. Koti oli vaatimaton, mutta ihana. Turkissa on tapana pitää olohuoneessa (pienessä sellaisessa) yhden seinän kaapeissa täkkejä ja vilttejä, jos kylmä yllättää talvella tai vieraita tulee. Äiti tekee käsitöitä, joita aina ihailen Turkissa käydessäni heidän käsityökulttuuria. Kylän väki oli tehnyt paljon käsitöitä, joita tämän perheen tytär esitteli meille ja äiti möi. Näin muuten elämäni ensimmäisen kerran silkkitoukan munia, joita roikkui kodin seinällä. Lapset muuten pääsivät 14.6. kesälomalle. Perheessä oli ekalla ja ehkä kolmannella olevat lapset. Todistukset olivat erinomaiset. Arvioidaan muuten tokarissa eri asioita kuin meillä. Esim. miten auttaa muita. Tämän perheen avioparin liittoa ei ollut naisen vanhemmat hyväksyneet, vaan pari oli karannut ja tehnyt oman kodin muualle. Turkissa on tapana, että perhe rahoittaa häät ja aviopari voi jäädä asumaan appivanhempien luokse. Jolloin taloa aletaan rakentamaan ylöspäin. Eli kolme kerrosta voi olla normaali kodin kerroskoko, kun useampi sukupolvi on saman katon alla.

Moskeijaan tutustuimme myös. Turkissa muslimien uskontoon kuuluu se, että koko kylä kantaa vastuuta perheistä. Moskeijan eteen mennään kertomaan omia asioita, ja niihin koko kylä ottaa kantaa. Minusta tämä kuulostaa hienolle, koska Turkissa suku on erittäin tärkeä kaikille.

Tarinaa riittäisi vaikka kuinka, mutta laitan muutaman kuvan. Ja laitan myöhemmin lisää, kun ehdin.